Syksyä

Syksy alkaa kääntyä jo talveksi, ja mulla on aina vaan julkaisematta syksyn kanervakuvat. Ja vähän muutakin tallijuttuja mitä tullut kuvattua tässä syksyn mittaan.
Tänä vuonna laitoin vähän erilaiset syysistutukset kuin viime vuonna. Kesähän meillä meni tallin ulkopuolella tekokukilla, mutta syksyn tullen kun kilit alkoi pysymään tarhassa, uskalsin palata taas oikeisiin kasveihin.

Tallin pöydälle laitoin kyllä hyvin samanlaiset kanervat kuin muistelen viime vuonna olleen.

 Samoin tuvan portaalle pöllökippoon tuli samanlainen kuin viime vuonna.

Mutta sitten maitotonkan päälle siivilään tein erilaisen, koska nyt ei ollut käytettävissä koristekurpitsoita kuten oli viime vuonna. Nuo koristekaalit on kyllä kivoja ja kestäneet yllättävän hyvin vaikka onhan tässä ollut jo pakkasiakin.

Nyt tein myös tuvan nurkalle pataan asetelman, tässä ei ole aiemmin ollut kun siinä kasvoi vielä jokin aika sitten mehitähtiä. Vaan eipä kasva enää. ;) Tämä oli aika kiva paikka kun oli enempi tilaa ja sai yhdistellä useita erilaisia kasveja. Ja taakse tyrkkäsin tuollaisen värillisen valokennolampun, mutta eipä se paljoa valoa anna. Muratit tuossa on kauniisti punertuneet.

Kun syksyllä kävin viimeisen kerran Keskisen puutarhamyymälässä, löytyi sieltä alehinnalla tällaisia koristekasveja. Aitoja kasveja nuo siis ovat mutta en saanut selville että missä kaukana noita kasvatetaan tai mitä nuo ovat nimeltään. Olivat myynnissä koristeeksi läpinäkyvissä muovisylintereissä ja ostin tietysti heti kaksi kun halvalla sai. Hyvin ovat säilyneet eivätkä vieläkään ole poisheittokunnossa.

Tallin ulkoseinällä olevaan asetelmaan ostin myös puutarhapuolen poistoista pienen kukkakipon. Siinä on pari kasvia joista muratti kukoistaa edelleen vaikka neilikka(?) siitä jo nuukahti. Niiden lisäksi kipossa on kärpässienikoriste ja suunnittelin että sen voisi vaikka siirtää sitten jouluasetelmiin kunhan tulee niitä tehtyä.

Muutenkin vaihdoin vähän tämän asetelman esineitä.

 

Olen niin tykästynyt noihin ruosteisiin esineisiin, että syksyllä  kun näin tämän paistinpannun kirpparilla, oli se pakko saada. En tosin tiedä mitä sillä tekisi. Se oli tallin hyllyllä jonkin aikaa noin hevosenkengän alla, mutta nyt nostin sen pois joulujuttujen tieltä kaappiin.

Tallin hyllyn yläpuolelle pysyvästi olen nyt laittanut alkuvuodesta edesmenneen ponini Reetan suitset ja valjaissa olleen nimikirjaimen. Niin ikävä on edelleen rakasta Reetulia. <3

Vähän aiemmin kuvailin maitopulloetikettejä ja nyt kuvasin juustoakin. Inkeriltä tuli maitoa parhaimmillaan 3 litraa päivässä, mutta nyt tuotanto on noin 2,5 litraa päivässä. Lypsän siis aamuin illoin, sitten kun koko päivän tuotanto jää alle 2 litraan, voisi siirtyä kerta päivässä lypsyyn. Mutta näin mennään nyt.
Ylimääräisestä maidosta olen tehnyt muutamia juustoja ja myös jogurttia olen nyt kokeillut pari kertaa. Juustot on helppoja tehdä ja onnistuu, mutta jogurtti on vaikeampaa. Maun olen siinä saanut ihan kohdilleen, mutta rakenteesta tulee jotenkin venyvää, samantyylistä kuin viili.

Tämä kutunjuusto on siis tuorejuustoa, siinä ei ole muita ainesosia kuin maito, juustonjuoksute ja suola. Juustomassa painellaan tuohon muottiin ja hetken jääkaapissa valuttuaan ja jäähdyttyään se on valmista syötäväksi. Tätä juustoa ei kypsytetä eikä paisteta, siitä sen nimi tuorejuusto. (Samasta massasta voi toki tehdä litteän leipäjuuston ja paistaa kuten lehmänmaidosta tehdään.) Se on hyvin mietoa maultaan, ei siis muistuta ollenkaan kypsytettyjä voimakkaita vuohenjuustoja joita kaupasta yleensä ostetaan. Tätä tuorejuustoa ei juurikaan ole kaupoissa myynnissä. Sen säilyvyys on sama kuin tuoreen maidon, eli se pitää syödä muutamassa päivässä.

Tampereen käsityömessut

Tampereen käsityömessut tuli nähtyä ja käytyä. Täältä oli taas 4H:n järjestämä bussireissu joten oli helppo lähteä. Tänä vuonna huomasin bloggaajarekisteröitymisenkin ajoissa ja sain siis bloggaajana ilmaisen sisäänpääsyn. Osallistuin myös käsityöbloggaajien tapaamiseen messuilla ja oli ihan mukava tavata "kollegoja". :)

Tänäkin vuonna otin linjan, että kuvaan tässä julkaistavaksi vain jollain lailla blogin aiheeseen eli eläimiin liittyviä juttuja. Vähän tuli lipsuttua linjasta, mutta ei paljoa. :D Bloggaaja-lappu rinnassa teki osastoilla kuvaamisesta mukavampaa, kysyin luvan kyllä kaikilta ja kaikilta sen sainkin.

Väkeä messuilla oli taas ennätysmäärä ja paljon jäi varmasti väentungoksen takia näkemättäkin. Aika kului siivillä enkä taaskaan ehtinyt näytöksiä katsomaan, paitsi ihan lopussa näin pätkän kansallispukunäytöksestä joka oli todella hyvä! Siinä oli reipasta musiikkia ja rento koreagrafia, ei todellakaan mitään pönöttämistä.

Mutta asiaan, ensimmäinen osasto jolla kaivoin kamerani jouhitupsukorujen takia ja sitten vasta huomasin nämä kengitysnauloista tehdyt korut. Kivalta näyttää! Nämä oli tehnyt Design Arja Aalto. Nyt kun katsoin noita nettisivuja niin siellähän oli upeita jouhikoruja!

Kirjava Kippuran osastoa kuvasin viime vuonnakin ja niin nytkin. Nuo keramiikkaesineet on vaan niin ihania!
Vaikka oli tarkoitus vain heppoja ja vuohia kuvailla niin tämä lehmäkello oli niin hauska että oli vaan pakko räpsäistä siitäkin kuva.

Gepetton nettisivuilla tässä jokin aika sitten kävinkin ja suunnittelin tilausta mutta se sitten jäi silloin. Olin jo oikeastaan unohtanut koko asian, mutta tuolla nyt sitten innostuin ihan ostoksille kun näin tuotteet livenä. Heillä on siis puusta tehtyjä nukkekoti- yms. juttuja, joita voi itse koota.

Nämä tallit oli myynnissä siis vanerilevyissä joista osat vaan painetaan irti ja ne voi itse maalata kuten haluaa ja koota sitten. Esillä oli sama talli kahdella erilaisella maalauksella ja messutarjoushintaan joten tällainen lähti mukaan.

Painetusta heppakankaasta tehtyjä juttuja löytyi SeriMerin osastolta. Oli nuo pussukat ja laukku ja kännykkäpussejakin. Kuvan hepalla oli nimikin, mallia oli otettu ihan oikeasta lämminverihevosesta. Tekijä kertoi käyttävänsä näissä kankaina jäännöseriä, vaikka pieniäkin paloja.

Lisää keramiikkaheppoja muiden eläinaiheiden seasta löysin Taidepaja Pegasoksen osastolta. Siellä oli hauskoja vasikoitakin.

Valitettavasti vuohiaiheita en tällä kertaa juurikaan bongannut. Nämä hienot olkipukit oli kuitenkin kuvattava. Oli kokoa ja näköä, varsinkin nuo rukiintähkistä tehdyt parrat oli upeita! Valmistaja on Taina Ekilä.

Sitten löytyi useampiakin puusta tehtyjä heppa-aiheita Cat-fanin osastolta. Olihan siinä nimen mukaan niitä kissa-aiheitakin, mutta kuvasin vain nämä hepat. :)

Tämä suomenhevonen oli hieno, onhan nyt suomenhevosen 110 vuotis juhlavuosi.

Terhi Michelssonin osaston olen bongannut useasti aiemminkin, myös hevosmessuilla. Nyt kiinnitin katseeni tyynyliinoihin, niitä oli useampia erilaisia. Kesällä ostin Farmarista hänen SRL:lle suunnittelemansa Mahdollisuuksien hevonen juhlavuoden kangaskassin ja se oli minulla mukana messuilla ja siinä oli hyvä kantaa ostoksia.

Espiral -keramiikan osastolla bongasin taas heppoja. Nämä oli edullisia ja ostin niitä heti useamman. Bongasin siinä sitten myös osaston takaosasta vähän suuremman hepan ja niin lähti sekin matkaan, sen kuvasin sitten vasta kotona.

Kaveri pyysi tuomaan hänelle Taikapaja Marihennolan yksisarvisheijastimia. Itse en niin yksisarvisista piittaa, mutta oli siinä onneksi näitä sarvettomiakin. :D Nämä on tehty kierrätysnahkapohjalle ja koristeina on kimaltavia strasseja.

Päätin että tällä kertaa en kankaita osta, kun en vaan saa aikaiseksi mitään ommellakaan. Mutta vähän piti sentään kuolata. :D Shalmiakin osastolla oli tätä värikästä heppakangasta. Mulla on tuosta kankaasta kyllä jo pipo, olen sen joskus jostain valmiina ostanut. Kuosin nimi on Pony Bloom.

Heppaheijastimia löytyi toiseltakin osastolta, Tikkerperiltä. Oli kahta erilaista mallia hepankuvalla ja tietysti paljon muitakin.

Vaikka olin tosiaan päättänyt että en juuri muita eläimiä kuvaile kuin hevosia ja vuohia, oli tämä luonnollisen kokoinen lammas pakko kuvata! Oli mainio katseenvangitsija Ala-Uotilan Lammatilan osastolla.

Sitten bongasin muhkuja hevosenkuvia, siis shirejä ja clydesdaleja, niitä oli kuvassa näkyvien julisteiden lisäksi myös postikortteina. Upeita! Piirtäjä on Daga Ulv.

Ja ihan niiden läheltä bongasin useita erilaisiakin heppoja, oli pieneen kassiin painettuja ja sitten veistoksia jotka oli tehty jotenkin kankaasta liimaamalla metallilankarungon päälle. Osastolla oli myös myynnissä kirja jossa oli ohjeet tuohon hepan tekemiseen. Näiden tekijä on Anne N-T Design.

Samalla osastolla oli myös hepankengästä tehty naulakko.

Ja sitten ne olkipukkien lisäksi ainoat bongaamani vuohet, ne oli Keramiikkapaja Kruukun osastolla.

Siellä oli paljon kaikkia muitakin eläimiä ja ne oli tarkoitettu koottavaksi seimiasetelmaksi.

Ja sitten vähän vasta kotona kuvattuja ostoksia. Tämän kynttilänjalan bongasin jo aika alkupäivästä, mutta en halunnut sitä kanniskeltavaksi koko päiväksi joten kävin ostamassa vasta vähän ennen pois lähtöä Miina-Liina / Sepän Gallerian osastolta.

Ja kun sanoin että en ostanut kangasta, niin tällä kohtaa se teki niin tiukkaa, että mun piti ostaa sitten se valmis vaate kun sattui olemaan aikuisten kokoakin jotain. :) Eli Sampsukan hihaton tunika lähti matkaan. Tämän ostamista sentään funtsin hetken, mutta niin vaan oli pakottava tarve se vielä hakea harkinnan jälkeen. Tämä on kyllä mielettömän hieno kangas, kun on pinkkiä ja heppoja, siis kaikki herkut samassa!

Kuten kerroin Seinäjoen käsityömessupostauksessa, olen nyt kiinnostunut kalenterituunauksesta. Ostin tuunattavan kalenterini niiden messujen jälkeen ja nyt oli sitten hinkua hankkia siihen tarvikkeita. Mitään ökyostoksia en kuitenkaan tehnyt, ehkä osittain ruuhkastakin johtuen. Mutta tässä nämä mitä jäi näppiehin. Keräsin nämä usealta eri osastolta enkä enää muista mistä kaikkialta. Siinä on tarroja, post-it lappuja, kartonkeja ja sitten tuo takimmainen vihko olikin korttitarvikkeita vaikka katsoin että se olisi ollut vain normaaleja die-cuts -kuvia. Mutta sellaisina aion niitä kuitenkin käyttää, siinä oli siis korttipohjien lisäksi kaikenlaista pikkusälää jota voi liimata kalenteriin. Paria washi-teippiäkin ostin. Mutta miten on mahdollista että isosta messuvalkoimasta onnistuin vahingossa kuitenkin ostamaan samanlaista mitä mulla jo on? Tosin sentään puolta kapeampana, siis tuossa punaisessa teipissä on 2 ohuempaa rullaa samassa.

Tuossa etualalla on nukkekotimessujen puolelta löytämäni glitteripuikot, jotka voi sulattaa kuumaliimapistoolilla ja tehdä vaikka sinettejä.
Näiden kaikkien lisäksi ostin muutaman hopeisen korukalotin Kankurin Aitasta ja Alajärven tilan fudge-toffeeta. Toffeet tulikin syötyä jo ennen kuvaan ehtimistä. :)

Maitoetiketit

Nyt meillä on tullut maitoa vähän ylimääräistäkin, kun Inkeri-kuttu on vihdoin vierottanut itse kilinsä. Kileillä onkin ikää jo puoli vuotta ja ne tarvitsevat maitoa vain 3 kk ikään saakka.

Olen nyt sitten vienyt maitoa tuliaisiksikin ja tuli siinä mieleen että jotkut etiketit olisi kiva laittaa pulloihin. En halua kuitenkaan mitään pulloihin liimattavia, vaan helposti irrotettavia. Askartelutarvikevarastoa penkoessa tuli vastaan joskus Tigerista ostamani etiketit ja niiden pohjalta aloitin sitten suunnittelun.
Toki etiketit voisi tehdä alusta lähtien itsekin, joko niin että tulostaa etiketit suoraan kartongille jolloin erillistä liimailua ei edes tarvita, tai sitten leikkaa pelkät pohjat kartongista.
Mutta minä tein siis näihin valmiisiin pohjiin ja niiden mittojen mukaan suunnittelin etiketit tietokoneella. Käytin ilmaisohjelmaa Libre Office Draw, joka on aika yksinkertainen. Meinasin ensiksi laittaa mukaan myös jonkin piirroskuvan vuohesta, mutta totesin että tulee liian ahdasta ja jätin sen sitten pois. Piirsin etiketin kehyksen vaaleanharmaalla katkoviivalla ja sen sisälle tekstit. Sitten ryhmitin kaikki ja kopioin etikettiä vieri viereen koko arkin täyteen.

Tulostin etiketit tarrapaperiarkille josta sitten leikkasin ihan vaan saksilla reunaviivoja myöten. Mielelläni olisin käyttänyt leikkuria, mutta totesin että se ei ole tarpeeksi tarkka menemään juuri viivojen kohdalta. Tarrapaperin puuttuessa tulosteen voisi tehdä myös tavalliselle paperille, mutta sitten pitäisi käyttää erikseen liimaa.

Sitten liimailin etiketit pohjiin ja lisäsin vielä ripustamista varten ohutta hamppunarua. Etikettejä käyttäessä pitää muistaa vain kirjoittaa aina lypsypäivä lappuun.

Seinäjoen käsityömessuilla

Kävin perinteisesti taas Seinäjoen käsityömessuilla. Olen käynyt siellä niin kauan kuin muistan niitä olleen. Joskus 20 vuotta sitten ne olivat raviradalla ja voi sitä tungosta. Nythän ne on olleet Areenassa jo vuosia, mutta tänä vuonna oli myös laajennusosa B-halli messujen käytössä. Ja väkeä riitti! Perjantaina kun itse kävin, kävijöitä oli yli 6000 ja lauantaina oli tehty kävijäennätys yli 8000. Koko messujen kävijämäärä oli yhteensä 21 800.
Itse varasin nyt ihan kokonaisen päivän messuiluun ja merkkasin oikein tulostamaani ohjelmaan mitä näytöksiä haluan katsoa. Koskaan ennen en ole niitä ehtinyt katsomaan ja ei niissä aiemmin ole niin kiinnostavia ollutkaan.

Ihan ensimmäinen näytös jonka istuin katsomaan, oli Alexa Gettingin haastattelu. Hän tekee koruja 3D-tulostimella. Minua kiinnostaa tämä uusi tekniikka kovasti vaikka mitään omakohtaista kokemusta minulla ei siitä ole. Mutta veikkaan että tämä tulee mullistamaan hevosalaakin lähivuosina, esim. hevosen kengät tehdään ehkä tulevaisuudessa noin vaan tulostamalla kavioihin sopivat kengät. Alexa kertoi että tulostimella voidaan tulostaa paitsi erilaisia muoveja, myös metalleja ja jopa ihmisen ihokudosta.

Näitä esillä olleita koruja sai kosketellakin ja ne olivat uskomattoman kevyitä ja joustavia. Niitä myy Seinäjoen Rytmikorjaamolla oleva myymälä Sisustus Sawang.

Yritin tälläkin messureissulla keskittyä kuvaamaan heppa-aiheisia juttuja, mutta niitä ei kovin paljoa löytynyt. Jotain kuitenkin. B-hallista löysin OneManBand-osastolta Aleksiina Designin suunnittelemat kepparikorvikset ja kaulakorut.

Ja sitten löysin lapualaisen Mummadesignin osaston. Ne on kivoja pohojalaasia tuotteita ja ilolla olin pannut merkille jo aiemmin, että niihin on mummojen ja puukkojen lisäksi tullut myös hevoskuvioita. Näitä pipoja katsoin jo kesällä yhdessä myyntipisteessä mutta pipoja on mulla jo niin paljon etten sitten tullut ostaneeksi.

Ja heppoja vähän isompana laumana kassissa.

Osaston keskellä oli värikkäitä huiveja ja niitä tietysti aloin pengastaa heppakuvion toivossa ja löytyihän sieltä. Tämä tummanpunainen oli mielestäni kaunein väri. 

Olin ajatellut että menen messut läpi tiukalla budjetilla enkä ensimmäisellä kierroksella ostanut vielä yhtään mitään. Sitten kun olin nähnyt kaiken, lähdin etsimään niitä juttuja jotka oli vaan pakko saada ja tämä huivi oli sitten sellainen. Huivi on siis neliön mallinen ja taitettu tuossa kaksinkerroin kolmioksi. En ole ihan varma materiaalista, että onko tämä pellavaa vaiko hamppua, mutta sellaista kuitenkin joka pehmenee ja paranee käytössä, vaikka ei se nyt uutenakaan karhea ole kaulaa vasten.

Heppakuosillisia kankaita löysin muutaman, mutta tiukalla rullalla olevia en saanut kuvattua. Päätin jo kotoa lähtiessä että tällä kertaa en osta kankaita kun niitä on kotona jo niin paljon ennestäänkin. En ihan täysin päätöksessä pysynyt, mutta mitään heppakankaita en kuitenkaan ostanut.
Tämän heppakankaan sain kuitenkin kuvattua Iloinen KettuLiini -osastolla. Tässähän oli niin selkeä suomenhevonen että tietysti se oli suomalaisen suunnittelema. Saana Lapinkangas on tämän piirtänyt ja tämä on kuulemma hänen ensimmäinen painokankaansa.

Kangas on ohutta joustocollegea ja siitä oli osastolla ommeltuna tämä paitakin. Upea tuote näin suomenhevosen 110 v. juhlavuoteen!

Ja sitten löysin osaston jolla olen pysähtynyt monta kertaa aiemmillakin messuilla. Sirpa Salmu tekee taidekäsitöitä ja monen materiaalina on käytettyjä hevosenkenkiä.

 Töissä on mukava "vanhan" oloinen värimaailma, vanhaa lautaa ja pitsejä.

Vanhojen esineiden kierrätystä oli myös tällä osastolla, nuo puhelimista ja kenkälesteistä tehdyt valaisimet pysäyttivät katsomaan. Ne oli myös aseteltu kauniisti näytille. Niiden tekijä on Jenni Kaustinen, Designkaje.

Hevosaiheita ei loppujen lopuksi kovin paljoa messuilta löytynyt. Tässä oli kuitenkin vielä jotain, vanhoista valokuvista painettuja tyynynliinoja ja niissä oli myös vanhoja hevoskuvia. Näitä tekee Kukonkuusi. En tiedä mahtaisiko noissa olla vuohiaiheita, en tullut kysyneeksi.

Esiintymislavalla katsoin päivän aikana muutaman muunkin esityksen, mutta erityisesti odottamani aihe oli kalenterituunaus. Olen jo jonkin aikaa funtsinut että aloittaisinko bullet journalin tai jotain vastaavaa. No nyt sitten sattui sopivasti ja pääsin tutustumaan tuohon kalenterihommaan vähän enempikin. Esityksen piti Kipot pinossa -blogia pitävä Sanna Tervasmäki. Sannalla oli myös osasto jossa kävin sitten juttelemassa ja katsomassa kalentereita. Sain myös pari vinkkiä facebookryhmistä ja netissä on nyt tullutkin surffailtua ahkerasti aiheeseen liittyen.