maanantai 4. joulukuuta 2017

Syksyä

Syksy alkaa kääntyä jo talveksi, ja mulla on aina vaan julkaisematta syksyn kanervakuvat. Ja vähän muutakin tallijuttuja mitä tullut kuvattua tässä syksyn mittaan.
Tänä vuonna laitoin vähän erilaiset syysistutukset kuin viime vuonna. Kesähän meillä meni tallin ulkopuolella tekokukilla, mutta syksyn tullen kun kilit alkoi pysymään tarhassa, uskalsin palata taas oikeisiin kasveihin.

Tallin pöydälle laitoin kyllä hyvin samanlaiset kanervat kuin muistelen viime vuonna olleen.
 Samoin tuvan portaalle pöllökippoon tuli samanlainen kuin viime vuonna.
Mutta sitten maitotonkan päälle siivilään tein erilaisen, koska nyt ei ollut käytettävissä koristekurpitsoita kuten oli viime vuonna. Nuo koristekaalit on kyllä kivoja ja kestäneet yllättävän hyvin vaikka onhan tässä ollut jo pakkasiakin.
Nyt tein myös tuvan nurkalle pataan asetelman, tässä ei ole aiemmin ollut kun siinä kasvoi vielä jokin aika sitten mehitähtiä. Vaan eipä kasva enää. ;) Tämä oli aika kiva paikka kun oli enempi tilaa ja sai yhdistellä useita erilaisia kasveja. Ja taakse tyrkkäsin tuollaisen värillisen valokennolampun, mutta eipä se paljoa valoa anna. Muratit tuossa on kauniisti punertuneet.
Kun syksyllä kävin viimeisen kerran Keskisen puutarhamyymälässä, löytyi sieltä alehinnalla tällaisia koristekasveja. Aitoja kasveja nuo siis ovat mutta en saanut selville että missä kaukana noita kasvatetaan tai mitä nuo ovat nimeltään. Olivat myynnissä koristeeksi läpinäkyvissä muovisylintereissä ja ostin tietysti heti kaksi kun halvalla sai. Hyvin ovat säilyneet eivätkä vieläkään ole poisheittokunnossa.
Tallin ulkoseinällä olevaan asetelmaan ostin myös puutarhapuolen poistoista pienen kukkakipon. Siinä on pari kasvia joista muratti kukoistaa edelleen vaikka neilikka(?) siitä jo nuukahti. Niiden lisäksi kipossa on kärpässienikoriste ja suunnittelin että sen voisi vaikka siirtää sitten jouluasetelmiin kunhan tulee niitä tehtyä.
Muutenkin vaihdoin vähän tämän asetelman esineitä.
 
Olen niin tykästynyt noihin ruosteisiin esineisiin, että syksyllä  kun näin tämän paistinpannun kirpparilla, oli se pakko saada. En tosin tiedä mitä sillä tekisi. Se oli tallin hyllyllä jonkin aikaa noin hevosenkengän alla, mutta nyt nostin sen pois joulujuttujen tieltä kaappiin.
Tallin hyllyn yläpuolelle pysyvästi olen nyt laittanut alkuvuodesta edesmenneen ponini Reetan suitset ja valjaissa olleen nimikirjaimen. Niin ikävä on edelleen rakasta Reetulia. <3

Vähän aiemmin kuvailin maitopulloetikettejä ja nyt kuvasin juustoakin. Inkeriltä tuli maitoa parhaimmillaan 3 litraa päivässä, mutta nyt tuotanto on noin 2,5 litraa päivässä. Lypsän siis aamuin illoin, sitten kun koko päivän tuotanto jää alle 2 litraan, voisi siirtyä kerta päivässä lypsyyn. Mutta näin mennään nyt.
Ylimääräisestä maidosta olen tehnyt muutamia juustoja ja myös jogurttia olen nyt kokeillut pari kertaa. Juustot on helppoja tehdä ja onnistuu, mutta jogurtti on vaikeampaa. Maun olen siinä saanut ihan kohdilleen, mutta rakenteesta tulee jotenkin venyvää, samantyylistä kuin viili.
Tämä kutunjuusto on siis tuorejuustoa, siinä ei ole muita ainesosia kuin maito, juustonjuoksute ja suola. Juustomassa painellaan tuohon muottiin ja hetken jääkaapissa valuttuaan ja jäähdyttyään se on valmista syötäväksi. Tätä juustoa ei kypsytetä eikä paisteta, siitä sen nimi tuorejuusto. (Samasta massasta voi toki tehdä litteän leipäjuuston ja paistaa kuten lehmänmaidosta tehdään.) Se on hyvin mietoa maultaan, ei siis muistuta ollenkaan kypsytettyjä voimakkaita vuohenjuustoja joita kaupasta yleensä ostetaan. Tätä tuorejuustoa ei juurikaan ole kaupoissa myynnissä. Sen säilyvyys on sama kuin tuoreen maidon, eli se pitää syödä muutamassa päivässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti